Ja vielä ennen katsastuksia...

Tanskasta kotiin ajellessa tein "viisaan" päätöksen. Päätin lähteä Rukalle samana päivänä. Voin kertoa, että oli kyllä hapokasta ajoa, Pudasjärven jälkeen alkoi kaasujalkakin jo hiukan painaa, ettei koko iltaa menisi. Flunssanhan se oli jo Tanskasta lähtiessä lyönyt päälle, Nessua siis kului ajomatkalla. Kiirastorstai-iltana siis olin jo Rukalla. Perjantai menikin harjoitellessa mökkihöperyyttä Jaakon kanssa, jolla oli kuume, ei muuten tarttunut, vaikka sitä pelkäsinkin. Taisi tosin tarttua porukoille molemmille? Perjantain retkeilyksi siis kuitenkin riitti yhden sipanneen hiihtäjän haku matkan varrelta autolla. Lauantaina sain itseni liikkeelle, tiedä sitten oliko niin hyvä juttu, muutama litra räkää sinne ladun varteen taisi jäädä. Vähän vielä yskittikin, mitä pidin huolestuttavampana. Tuli kuitenkin hiihdellyksi, kun kerran keliäkin oli, tosin auringonpaiste sitten veloitti luistossa. Olikin mielenkiintoista laskea alamäkiä koko ajan varoen, ettei lennä nenälleen kun tulee varjosta aurinkoon. Olihan tuo aika turha reissuna, kun oli sairaanakin, mutta onneksi tauti ei pitkittynyt.

Suksien luistamattomuus vetää miehen vakavaksi.

Tiomilassakin tuli sitten taas käytyä juoksemassa pitkää yötä. Ja kohdallani se oli jälleen jos mahdollista vielä edellisiäkin tuskaisempi. Johtuen lähinnä siitä, että ei kauheasti ole tullut juostua treenejä ja siitä että oli niin helvetin kylmä jopa teltassa, kun niuhot ruotsalaiset eivät antaneet sytyttää kamiinaa heinikkopaloriskin takia. Onneksi molempiin suuntiin laivaillessa sai juoda, kun joukkue ei suoraan sanottuna ole mistään kotoisin ;) Bussissakin ehti hyvin, koska ajomatkaan meni n. kahdeksan tuntia. Laivalla tuli taas moikattua kaikki tutut naamat. Muuten kuvio oli taas sama kuin Tanskasta tullessa.

On sitä Suomessakin ehditty treenaamaan, maantiepyöräkin on niellyt ekat etelä-pohjalaiset asvalttinsa. Ja maastofillaria ulkoilutettiin vaihtelevissa sääoloissa Niinisalon Camp Presidentistä päin. Siinä muuten hinta-laatusuhteeltaan upea leiripaikka, majoitus vastaa mitä tahansa leirintäaluetta, mutta maksaa vain murto-osan sellaisenkaan hinnoista. Ilmeisesti yli 20 henkeä yöpyi yhden yön siellä samalla hintaa, millä yksi henkilö Kisakalliossa. Ei osunut viikonlopun treenit kuitenkaan ihan nappiin, mutta viime viikonlopun ekat kisat loivat vähän itseluottamusta perjantain ja lauantain katsastusta varten. Ajovauhti saisi olla parempi ja siihen pitääkin keskittyä kauden jälkeen tosissaan, mutta suunnistus sujuu tällä hetkellä erittäin mainiosti. EM-kisamatkasta spekuloin, että lähes virheettömillä perussuorituksilla kisalipun pitäisi napsahtaa kohdalle. Sitä kohti siis.