Leireilyjä osa 1

Hahaa, kestipä kauan ennen kuin sain aikaiseksi kirjoitella jotakin. Viimeksihän suunniteltiin kevättä. No nythän se alkaa olla ohi, koska jopa minulla alkaa puolentoista viikon päästä kesätyöt ja asun taas arkipäivät Jalasjärvellä. Harjoittelut vietiin omalla painollaan eteenpäin, tosin talven uusin harjoite oli sisäpyöräily rullilla; ens talvena sitä tehdään enemmän, kunhan boksin muistiin saadaan ympäriajoja talteen.
Maantiepyöräkin kohtasi ensimmäisen kerran asvalttia Espanjan maaperällä Mallorcan saarella. Kokonaisuudessaan reissu oli yksi parhaista treenileireistä kautta aikain, sää oli suosiollinen, tiet tarpeeksi serpentiinillä ja hotelli optimaalisella paikalla.
Ruokaakin riitti hotellissa syödäkseen ja Aurum oli Eroskissa vain 76snt/litra. Ongelmia: wlani toimi vain alakerrassa, Eurosport alkoi näkymään vasta muutamana viimeisenä päivänä ja muurahaiset yrittivät valloittaa lähes kaiken huolimattomasti tasoille jätetyn ruoan ;). Maantiepyörästä voisin kertoa sen verran että mainio ostos hinta-laatusuhteeltaa, kyllä tuollakin muutama Lightweighteillä ajava saksalaisturisti saatiin tiputettua.
Kilometrejä kertyi mittariin 1102 ja tunteja siis tarpeeksi. Olisihan sitä ehkä enemmänkin voinut ajaa, mutta eihän sitä ihan rajojaan tunne, varsinkin kun uskollinen t6 alkoi oireilla heti ekana päivänä. Sen verran voi todeta, että 165km ja 3200m nousua on yhdelle päivälle aivan riittämiin. Vähän sillä tuulella oltiin takaisinpäin lennellessä, että Mallorca voisi olla potentiaalinen leiripaikka tulevaisuudessakin, ehkä ensi talvena kuitenkin jotain muuta niin voi sitten ainakin vertailla. Laitetaan tämän postauksen loppuun muutama tunnelmakuva vielä paikan päältä.



Pyörä 534m korkeudessa Curan luostarin parkkiksella.


Muutama mutka oli ennen kuin saavuttiin Sa Calobran satamaan.



Ilmeisen tyytyväinen Sollerin mäkikirin kakkonen, kuvan ottanut se ykkönen.